Torpparit olivat vuokraviljelijöitä, jotka vuokrasivat osan suuremmasta maatilasta viljeltäväksi. Vuokran torpparit maksoivat taksvärkillä eli päivätöillä vuokranantajalle. Toisin sanoen torpparit joutuivat tekemään omien töidensä lisäksi kohtuuttoman määrän työtä vuokranantajalle.
Täällä Pohjantähden alla elokuvassa näytetään torpparien elämää 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Elokuvassa torppari elämää kuvataan hyvin ankeaksi ja raskaaksi, kuten asia on varmasti ollutkin. Mutta elokuvassa kyllä hieman liioiteltiin torpparien osuutta Suomen sisällissotaan. Torpparikysymys kyllä oli osasyy sisällissotaan, mutta ei niin voimakas kuin elokuvassa annettiin ymmärtää.
Torpparien asemaa parennettiin jo 1909 maanvuokra-asetuksella, joka edellytti kirjallisen sopimuksen ja minimissään 50v. sopimuksen. Asetus oli torpparien kannalta hyvä, vaikka siinä ei ollutkaan torpparien toivomaa torpan lunastus oikeutta asetus kuitenkin esti torpparin häätämisen. Maanomistajat eivät kuitenkaan olleet halukkaita allekirjoittamaan sopimusta, mikä taas johti häätöuhkaan suurimmalle osalle torppareista. Torpparille häätö merkitsi kaiken menettämistä. Kuten elokuvassakin nähtiin häädön jälkeen torppari jäi täysin puille paljaille.
Sisällissodan jälkeen tehtiin Laki vuokra-alueiden lunastamisesta eli "torpparilaki", mikä oikeutti torpparien lunastaa torppansa itsellelleen. Näin Akselikin teki elokuvan loppupuolella. Torpparilaki käytännössä lakkautti koko torppariuden, mikä osaltaan johti Suomen nopeaan eheytymiseen ennen toista maailman sotaa.
tiistai 9. huhtikuuta 2013
perjantai 29. maaliskuuta 2013
Tunnit 15 ja 16.
Tunneilla käsittelimme Suomen osuutta 2. maailmansotaan katsomalla Lupaus- elokuvan.
Tunti 14. oikeistodiktatuuri vai demokratia?
Tunnilla kävimme läpi miksi Suomessa päädyttiin oikeistodiktatuurin sijasta demokratiaan.
Miksi oikeistodiktatuuri?
1. vahva suojeluskuntaliike
2. kommunistien näkyvä ja provosoiva toiminta / sisällissodan läheisyys
3. talouslama 1929 (Wall Street)
4. eurooppalaiset esikuvat
Miksi Suomi valitsi demokratian?
1. nopea toipuminen lamasta
2. yhtenäistämis politiikka
=> Cajanderin punamultahallitus 1937
Kansan yhtenäistäminen 20 - 30-luku
1. sos. lainsäädäntö
2. talouselämä
*suunnitelmat -> budjetit
*valtion tulot nousuun
-välittömät verot
-välilliset verot
=> valtiotalouden vakaantuminen
* kauppa
vientimaat
Englanti (terva,sahat,voi,paperi)
Venäjä (elintarvike,paperi)
Saksa (sahat,hioke,selluloosa)
tuontimaat
Englanti (kivihiili,kankaat)
Venäjä (sokeri,vilja)
Saksa (kahvi,teollisuustuotteet)
Suomen ulkopoliittinen linja
-uhka NL (1932 hyökkäämättömyys sopimus)
1. kansainliitto politiikka
2. reunavaltio politiikka
3. pohjoismainen puolueettomuus perhe
Käsitelty aihe oli minulle suhteellisen uutta. Uusina asioina opin Suomen niin sisä- kuin ulkopoliittisesta tilanteesta sekä kansan yhtenäistämisestä. Näkemykseni syventyi siinä määrin, että käsitin yhtenäistämis politiikan tärkeyden.
Aihe herätti minussa seuraavanlaisia kysymyksiä: Miten yhtenäistämisessä onnistuttiin niin hyvin? Millaisessa asemassa kommunistit olivat Cajanderin punamulta hallituksessa? Aihepiiri liittyi Suomen poliittiseen historiaan ja 2. maailmansotaa edeltävään aikaan.
Aihe on tärkeä, koska jos Suomeen olisi tullut oikeistodiktatuuri olisi asiat varmasti heikommalla tolalla. Opiskeluun käytin kolmen k:n taktiikkaani. Aihe oli helppo sisäistää.
Miksi oikeistodiktatuuri?
1. vahva suojeluskuntaliike
2. kommunistien näkyvä ja provosoiva toiminta / sisällissodan läheisyys
3. talouslama 1929 (Wall Street)
4. eurooppalaiset esikuvat
Miksi Suomi valitsi demokratian?
1. nopea toipuminen lamasta
2. yhtenäistämis politiikka
=> Cajanderin punamultahallitus 1937
Kansan yhtenäistäminen 20 - 30-luku
1. sos. lainsäädäntö
2. talouselämä
*suunnitelmat -> budjetit
*valtion tulot nousuun
-välittömät verot
-välilliset verot
=> valtiotalouden vakaantuminen
* kauppa
vientimaat
Englanti (terva,sahat,voi,paperi)
Venäjä (elintarvike,paperi)
Saksa (sahat,hioke,selluloosa)
tuontimaat
Englanti (kivihiili,kankaat)
Venäjä (sokeri,vilja)
Saksa (kahvi,teollisuustuotteet)
Suomen ulkopoliittinen linja
-uhka NL (1932 hyökkäämättömyys sopimus)
1. kansainliitto politiikka
2. reunavaltio politiikka
3. pohjoismainen puolueettomuus perhe
Käsitelty aihe oli minulle suhteellisen uutta. Uusina asioina opin Suomen niin sisä- kuin ulkopoliittisesta tilanteesta sekä kansan yhtenäistämisestä. Näkemykseni syventyi siinä määrin, että käsitin yhtenäistämis politiikan tärkeyden.
Aihe herätti minussa seuraavanlaisia kysymyksiä: Miten yhtenäistämisessä onnistuttiin niin hyvin? Millaisessa asemassa kommunistit olivat Cajanderin punamulta hallituksessa? Aihepiiri liittyi Suomen poliittiseen historiaan ja 2. maailmansotaa edeltävään aikaan.
Aihe on tärkeä, koska jos Suomeen olisi tullut oikeistodiktatuuri olisi asiat varmasti heikommalla tolalla. Opiskeluun käytin kolmen k:n taktiikkaani. Aihe oli helppo sisäistää.
sunnuntai 24. maaliskuuta 2013
Tunti 13 Valtiomuototaistelu ja Oikeistodiktaduuri
En valitettavasti päässyt osallistumaan tunnille työhaastattelun johdosta, joten opiskelin itsenäisesti käsitellyn aiheen.
Valtiomuototaistelu
= kuningaskunta vai tasavalta ?
*joulukuu 1917
tasavalta
*kevät 1918
kuningasvalta
*talvi 1918
tasavalta
* 17.07.1919 hallitus muoto
-presidentti: lainsäätö valta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta
-valtioneuvosto: toimeenpanovalta
-eduskunta: lainsäätö valta
-tuomioistuin: tuomiovalta
Oikeistodiktaduuri 1920-30 luvuilla
1. AKS (akateeminen karjala seura)
=> Suur-Suomi
2. vientirauha
-1920-luvun lopun laajat satamalakot
=> vienti pysähdyksissä
=> työnantajat järjestäytyivät
3. Lapuanliike
-1929 punapaidat revitään lapualla
-1930 kommunistien kirjapaino rikotaan Vaasassa ("Työn ääni")
-1930 Vihtori Kosolan ympärillä
-muilutukset,kyyditykset
-talonpoikaisromanssi 1930
=> kommunistilait
-Ståhlberg muilutetaan
-Svinhufvud presidentiksi
-1932 Mäntsälän kapina
-armeija valmiustilaan
-Svinhufvudin puhe
=> IKL (isänmaallien kansanliitto)
=> heikensi oikeistoa
Käsitelty aihe oli minulle jokatavalla uutta. Uusina asioina opin paljon hallitusmuodosta, ja oikeistosta. Näkemykseni syveni siltä osalta, että nyt käsitän mahdollisuuden virheeseen jolla Suomesta olisi tullut monarkia.
Aihe herätti paljon kysymyksiä. Miksi Suomesta oltaisiin haluttu kuningaskunta? Mitä Lapuanliike tavoitteli? Mitä tarkoitetaan muilutuksella? Oliko Mäntsälän kapinassa mahdollisuus suurempaan konfliktiin? Aihepiiri liittyi Suomen hallinnalliseen historiaan ja demokratian kehittymiseen.
Aihe on tärkeä, koska hallintamuoto määrää hyvin pitkälle sen millainen maa on. Opiskelu metodina toimi kevennetty kolmen k:n taktiikka. Eli lukeminen ja lisätietojen haku. Aihe oli helppo sisäistää.
Valtiomuototaistelu
= kuningaskunta vai tasavalta ?
*joulukuu 1917
tasavalta
*kevät 1918
kuningasvalta
*talvi 1918
tasavalta
* 17.07.1919 hallitus muoto
-presidentti: lainsäätö valta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta
-valtioneuvosto: toimeenpanovalta
-eduskunta: lainsäätö valta
-tuomioistuin: tuomiovalta
Oikeistodiktaduuri 1920-30 luvuilla
1. AKS (akateeminen karjala seura)
=> Suur-Suomi
2. vientirauha
-1920-luvun lopun laajat satamalakot
=> vienti pysähdyksissä
=> työnantajat järjestäytyivät
3. Lapuanliike
-1929 punapaidat revitään lapualla
-1930 kommunistien kirjapaino rikotaan Vaasassa ("Työn ääni")
-1930 Vihtori Kosolan ympärillä
-muilutukset,kyyditykset
-talonpoikaisromanssi 1930
=> kommunistilait
-Ståhlberg muilutetaan
-Svinhufvud presidentiksi
-1932 Mäntsälän kapina
-armeija valmiustilaan
-Svinhufvudin puhe
=> IKL (isänmaallien kansanliitto)
=> heikensi oikeistoa
Käsitelty aihe oli minulle jokatavalla uutta. Uusina asioina opin paljon hallitusmuodosta, ja oikeistosta. Näkemykseni syveni siltä osalta, että nyt käsitän mahdollisuuden virheeseen jolla Suomesta olisi tullut monarkia.
Aihe herätti paljon kysymyksiä. Miksi Suomesta oltaisiin haluttu kuningaskunta? Mitä Lapuanliike tavoitteli? Mitä tarkoitetaan muilutuksella? Oliko Mäntsälän kapinassa mahdollisuus suurempaan konfliktiin? Aihepiiri liittyi Suomen hallinnalliseen historiaan ja demokratian kehittymiseen.
Aihe on tärkeä, koska hallintamuoto määrää hyvin pitkälle sen millainen maa on. Opiskelu metodina toimi kevennetty kolmen k:n taktiikka. Eli lukeminen ja lisätietojen haku. Aihe oli helppo sisäistää.
Tunti 12. Kansallissota ja valtiorikosoikeus
Tunnilla käsittelimme kansallissotaa ja valtiorikos oikeutta.
Terrori = laitonta teloitusta
* PUN usein järjestäytymätön ja salaista
* VAL julkista ja dokumentoitua
Valtiorikosoikeus
*Koostumus:
2 lakimiestä
2 maallikkoa
1 upseeri
*Syytteet:
valtiopetos = valtion sisäistä turvallisuutta uhkaava
maanpetos = valtion ulkoista turvallisuutta uhkaava
*Oikeudenkäynti
syyttäjä lukee kuullustelupöytäkirjan, paikallisen suojeluskunnan lausunnon sekä todistusaineiston => syytetty vastaa
*Tuomiot
kuolemantuomio 500-600
max 12v. kuritushuonetta
1-12v. kuritushuonetta
vapautus
Ennen tuntia tiesin kyllä teloituksista jonkin verran mutta valtiorikosoikeudesta en ollut kuullut sanaakaan. Uusina asioina opin teloituksista ja niiden oikeutuksista. Näkemykseni laajeni siinä suhteessa että käsitin kuinka paljon kansallissodassa tehtii sotarikoksia.
Aihe herätti paljon kysyttävää. Mitä hyötyä oli puolueellisesta oikeudesta? Mitä varten ylipäätään rangaisiin niin kovin jo hävinnyttä osapuolta? Aihepiiri liittyi Suomen itsenäistymiseen ja kokonaisuudessaan sotahistoriaan.
Aihe on tärkeä, koska on hyvä tietää että myös valkoiset tekivät sikamaisuuksia. Puolustus kyvyttömän ihmisen ampuminen on moraalisesti aivan väärin. Opiskelu metodini olivat kolme kovaa koota. Aihe oli suhteellisen helposti ymmärrettävä.
Terrori = laitonta teloitusta
* PUN usein järjestäytymätön ja salaista
* VAL julkista ja dokumentoitua
Valtiorikosoikeus
*Koostumus:
2 lakimiestä
2 maallikkoa
1 upseeri
*Syytteet:
valtiopetos = valtion sisäistä turvallisuutta uhkaava
maanpetos = valtion ulkoista turvallisuutta uhkaava
*Oikeudenkäynti
syyttäjä lukee kuullustelupöytäkirjan, paikallisen suojeluskunnan lausunnon sekä todistusaineiston => syytetty vastaa
*Tuomiot
kuolemantuomio 500-600
max 12v. kuritushuonetta
1-12v. kuritushuonetta
vapautus
Ennen tuntia tiesin kyllä teloituksista jonkin verran mutta valtiorikosoikeudesta en ollut kuullut sanaakaan. Uusina asioina opin teloituksista ja niiden oikeutuksista. Näkemykseni laajeni siinä suhteessa että käsitin kuinka paljon kansallissodassa tehtii sotarikoksia.
Aihe herätti paljon kysyttävää. Mitä hyötyä oli puolueellisesta oikeudesta? Mitä varten ylipäätään rangaisiin niin kovin jo hävinnyttä osapuolta? Aihepiiri liittyi Suomen itsenäistymiseen ja kokonaisuudessaan sotahistoriaan.
Aihe on tärkeä, koska on hyvä tietää että myös valkoiset tekivät sikamaisuuksia. Puolustus kyvyttömän ihmisen ampuminen on moraalisesti aivan väärin. Opiskelu metodini olivat kolme kovaa koota. Aihe oli suhteellisen helposti ymmärrettävä.
tiistai 19. maaliskuuta 2013
Tunnit 10. ja 11. Sisällissota
Tunneilla käsittelimme Suomen sisällissotaa sekä katsoimme elokuvan Täällä Pohjantähden alla loppuun.
Vuoden 1918 sota 27.1-16.5.1918
* TAUSTAA:
-RADIKALISOITUMINEN
-NÄLKÄ
-TYÖTTÖMYYS
-INFLAATIO
=> yhteiskunnallinen sekasorto
=> Valkoiset vs. Punaiset
* Sotatapahtumat:
-punaisten hyökkäys Haapamäelle epäonnistuu
-Tampere 5.4
-Viipuri 24.5
*Sodan seuraukset:
-pun: 27 038 kuollutta/kadonnutta
-val: 5 179 kuollutta/kadonnutta
-muut: 4 423 kuollutta/kadonnutta
-yht: 36 640 kuollutta/kadonnutta
Ennen tuntia tiesin vapaussodasta osapuolet ja voittajan. Uusina asioina oppisin tapahtumien kulun sodan tarkemmat asetelmat ja vahvuudet. Sekä sodan raakuuden. Näkemykseni laajeni ihmisen raakuuden suhteen. Valkoiset tappoivat maa veljiään ja siskojaan n. 11 000 vankileireillä.
Aihe herätti minussa paljon kysymyksiä. Miksi sota oli niin raaka? Miksi venäjä ei tukenut punaisia enempää? Miksi valkoiset tappoivat rivisotilaita niin paljon sodan loputtua? Aihepiiri liittyi Suomen itsenäistymiseen, kehittymiseen sekä Neuvostoliittoon. Kokonaisuudessaan aihe liittyy maailman sisällissotiin.
Aihe on tärkeä, koska on hyvä ymmärtää että jos punaiset olisivat voittaneet olisi Suomen tilanne tällä hetkellä aivan toinen. Opiskelu metodini olivat kolme kovaa koota. Yksinkertaisuudessaan aihe oli leikiten ymmärrettävissä.
Vuoden 1918 sota 27.1-16.5.1918
* TAUSTAA:
-RADIKALISOITUMINEN
-NÄLKÄ
-TYÖTTÖMYYS
-INFLAATIO
=> yhteiskunnallinen sekasorto
=> Valkoiset vs. Punaiset
* Sotatapahtumat:
-punaisten hyökkäys Haapamäelle epäonnistuu
-Tampere 5.4
-Viipuri 24.5
*Sodan seuraukset:
-pun: 27 038 kuollutta/kadonnutta
-val: 5 179 kuollutta/kadonnutta
-muut: 4 423 kuollutta/kadonnutta
-yht: 36 640 kuollutta/kadonnutta
Ennen tuntia tiesin vapaussodasta osapuolet ja voittajan. Uusina asioina oppisin tapahtumien kulun sodan tarkemmat asetelmat ja vahvuudet. Sekä sodan raakuuden. Näkemykseni laajeni ihmisen raakuuden suhteen. Valkoiset tappoivat maa veljiään ja siskojaan n. 11 000 vankileireillä.
Aihe herätti minussa paljon kysymyksiä. Miksi sota oli niin raaka? Miksi venäjä ei tukenut punaisia enempää? Miksi valkoiset tappoivat rivisotilaita niin paljon sodan loputtua? Aihepiiri liittyi Suomen itsenäistymiseen, kehittymiseen sekä Neuvostoliittoon. Kokonaisuudessaan aihe liittyy maailman sisällissotiin.
Aihe on tärkeä, koska on hyvä ymmärtää että jos punaiset olisivat voittaneet olisi Suomen tilanne tällä hetkellä aivan toinen. Opiskelu metodini olivat kolme kovaa koota. Yksinkertaisuudessaan aihe oli leikiten ymmärrettävissä.
Tunti 9. Suomen itsenäistyminen 6.12.1917
Tunnilla käsittelimme Suomen itsenäistymiseen johtaneita asioita ja katsoimme elokuvaa Täällä Pohjantähden alla.
Ennen tuntia tiesin itsenäistymisestä ja siihen johtaneista asioista vain murto-osan. Tiesin Leninin antaneen Suomelle itsenäisyyden, koska hän kuvitteli että Suomi liittyisi Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti. Uusina asioina opin tapahtumien kulun sekä eri maiden suhtautumisen Suomen itsenäistymiseen. Näkemykseni laajeni suuressa määrin. Jos venäläiset eivät olisi yrittäneet venäläistää Suomea, Suomi olisi voinut itsenäistymisen jälkeen liittyä Neuvostoliitton. Lisäksi jos punaiset olisivat voittaneet sisällissodan olisi Suomi varmasti liittynyt Neuvostoliitton.
Aihe ei ollut omiaan herättämään minussa kysymyksiä. Mutta yksi kysymys heräsi: Olisiko Suomi itsenäistynyt, jos Venäjä ei olisi ruvennut venäläistämään Suomea. Aihepiiri liittyi Suomen sortokausien loppumiseen ja sisällissotaan. Kokonaisuudessaan aihe liittyy Euroopan kansojen itsenäistymiseen.
Aihe oli kokonaisuudessaan hyvin yksinkertainen ja helposti opittava. Opiskelu metodeinani toimivat kolme kovaa koota. Aihe on tärkeä, koska Suomen itsenäisyys on todella hyvä asia.
Ennen tuntia tiesin itsenäistymisestä ja siihen johtaneista asioista vain murto-osan. Tiesin Leninin antaneen Suomelle itsenäisyyden, koska hän kuvitteli että Suomi liittyisi Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti. Uusina asioina opin tapahtumien kulun sekä eri maiden suhtautumisen Suomen itsenäistymiseen. Näkemykseni laajeni suuressa määrin. Jos venäläiset eivät olisi yrittäneet venäläistää Suomea, Suomi olisi voinut itsenäistymisen jälkeen liittyä Neuvostoliitton. Lisäksi jos punaiset olisivat voittaneet sisällissodan olisi Suomi varmasti liittynyt Neuvostoliitton.
Aihe ei ollut omiaan herättämään minussa kysymyksiä. Mutta yksi kysymys heräsi: Olisiko Suomi itsenäistynyt, jos Venäjä ei olisi ruvennut venäläistämään Suomea. Aihepiiri liittyi Suomen sortokausien loppumiseen ja sisällissotaan. Kokonaisuudessaan aihe liittyy Euroopan kansojen itsenäistymiseen.
Aihe oli kokonaisuudessaan hyvin yksinkertainen ja helposti opittava. Opiskelu metodeinani toimivat kolme kovaa koota. Aihe on tärkeä, koska Suomen itsenäisyys on todella hyvä asia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)